34
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
kerrosten ikkuna-aukot ovat toistensa kal-
taisia, sen sijaan että ne eroaisivat toisis-
taan ja lisäisivät julkisivun plastisuutta.80
Upseerikerho oli koristeltu rakennuk-
sista runsaimmin ja sen pohjakaava oli
monimuotoisin, korostaen käyttäjiensä
sosiaalista asemaa. Näin on myös Suomen
kasarmeilla. Hailan mukaan 1910-luvun
upseerikerhon ”
jokaisessa julkisivussa on
keskiakselin vasemmalle puolelle sijoittuva
voimakkaasti esiintyöntyvä volyymi, jonka
simssinä on uusgoottilainen päätyaihe. Tä-
80 Vrt. Haila 1996, 37.
män päätyaiheen vertikaalit korosteet vas-
tasivat uusgottilaisen tyylin fiaaleja, mutta
tässä ne muistuttivat tyyliteltyjä keskiaikai-
sen linnan pieniä kulmatorneja
”.81 Nämä up-
seerikerhot, joiden perimmäinen tarkoitus
oli lähentää upseerikuntaa, oli jaettu tilal-
lisesti palvelus- ja aputiloihin sekä juhla- ja
arkitiloihin.82
81 Haila 1996, 37.
82 Haila 1996, 47.
4.3 Suomen kasarmit itsenäistymisen jälkeen
Suomen kasarmien asemapiirros vuodelta 1969 liittyy sairaalakortteleiden muutok-
siin: vanhat rakennukset merkittiin purettaviksi ja tilalle rakennettiin uusia asuinker-
rostaloja.Arkkitehti Aino Kallio-Ericsson. HKA.
