104
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Pihapiiri
6 /
Suomen kasarmit
sijoittuvat ruutukaa-
va-alueelle, jonka pääakselit kulkevat si-
vuilmansuuntien mukaan. Alueen maasto
viettää etelään ja itään. Suurimmat kor-
keuserot ovat itälaidan puisten upseerira-
kennusten ja keskiosan tiilirakennusten
välissä siten, että puutalot sijoittuvat rin-
teeseen. Korkeusero tontin korkeimman ja
matalimman kohdan välillä on noin kah-
deksan metriä.
Alueen pääsisäänkäynti on alunperin
tapahtunut pohjoisesta Turuntieltä ny-
kyisten rakennusten nro 1 ja 2 välistä. Tätä
kulkureittiä oli vastassa keskuspihan puo-
lella päävartio. Nykyisin alueelle kuljetaan
etelästä rakennusten nro 10 ja 11 välissä si-
jaitsevan kulunvalvontakopin ohitse sulje-
tun portin kautta. Toinen sisäänkäynti on
rakennusten nro 1 ja 5 välissä Vuorikadul-
ta. Muistona entisestä pääsisäänkäynnistä
Turuntien varressa on aluetta reunusta-
vassa rauta-aidassa edelleen portti poh-
joiseen. Etelässä tämä kyseinen, vuonna
1994 rakennettu pystypinnainen teräsaita,
sijaitsee jo rakennusten nro 10 ja 12 välissä,
jättäen näin osan kasarmien rakennuksista
aidan ulkopuolelle. Yhtäältä idässä aita kul-
kee rakennusten nro 2 ja 10 välissä siten,
että rakennus nro 7 rajautuu sen ulkopuo-
lelle. Kulku aidatun ja aitaamattoman alu-
een välillä tapahtuu sähköisellä avaimella
toimivien porttien kautta.94
Alunperin aluetta rajasi yhtäjaksoinen
puinen aita, joka näkyy hyvin varhaisissa
valokuvissa. Myös alueen sisällä oli aita- ja
94 Aitauksen piirustukset hyväksyttiin
22.4.1993. Ne suunnitteli arkkitehtitoimisto
Heliövaara/arkkitehti Mikko Heliövaara (PH-
RakL HML).
vartiorakennelmia. Puuaidan purkuajan-
kohta ei ole tiedossa mutta rakennusten
nro 1 ja 2 paikalla olleiden puukasarmien
tuhoutuminen palossa ja sitä seurannut
uudisrakentaminen luultavasti vaikuttivat
aitaan. Viimeistään vuonna 1989 raken-
nettu kevyen liikenteen väylä95 Turuntien
varteen kavensi aidalle varattua tilaa ja oli
kenties yksi syy uuden teräsaidan rakenta-
miselle vuonna 1994. Kasarmialueen valai-
sinpylväät ovat mahdollisesti 1970-luvulta.
Suomen kasarmien pihapiirin luon-
teeseen merkittävimmin vaikuttaa raken-
nusten ryhmittely, jonka ansiosta alueen
luoteisosaan syntyi suuri rakennusten
ympäröimä keskuspiha, itä- ja eteläosiin
rakennusten reunustamat, leveät käytävät.
Tosin alueen eteläosa oli ennen rakennettu
nykyistä tiheämmin. Toinen leimaa anta-
va piirre on alueen kasvillisuus. Eritoten
vanhat lehtipuut rakennusten reunustoilla
ovat näyttäviä.
Puuston rooli vihtyvyyden luojana oli
huomioitu jo Bomanin suunnitelmissa ja
alueen ensimmäisiin asemapiirroksiin on
merkitty paikkavaraukset puustolle ja pen-
sasistutuksille. Kasvillisuus on usein mer-
kitty myös myöhempiin karttoihin. Kuten
kartat ja ilmeisesti 1900-luvun alkuun si-
joittuvat varhaiset valokuvat osoittavat,
erityisesti upseerirakennusten edustalle
ja läheisyyteen istutettiin pensasryhmiä
ja Eureninkadun puisto oli varsin rehevää.
Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti
tähän viihtyisäksi rakennettuun ympä-
ristöön korttelin itäreunalle majoittuivat
95 PHRakL HML.
