114
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Yhteenveto
7 /
Suomen kasarmien
käsittämä maa-alue
siirtyi valtiolle vuonna 1882 ja on siitä asti
toiminut sotilasalueena. Siellä ovat palvel-
leet sekä suomalainen että venäläinen so-
taväki. Viime vuosikymmeninä alueelle on
keskittynyt hallintoa ja esikuntaa, ja nyt
puolustusvoimat ovat muuttamassa koko-
naan pois alueelta. Kasarmialueen luonne
on muuttumassa perusteellisemmin kuin
koskaan aiemmin. Haasteena onkin säilyt-
tää menneiden kerrostumat, mutta mah-
dollistaa samalla uudenlaiset toiminnot.
Tämän työn tarkoitus on ollut tunnistaa
alueen historialliset kerrokset, arvioida
alueen säilyneisyyttä ja terävöittää käsitys-
tä sen ominaispiirteistä.
Suomen kasarmit rakennettin Mylly-
mäkeen, joka oli leimallisesti työläisten
asuttamaa aluetta. Vieressä kulki Turuntie,
jonka toisella puolella kohosi vanha hauta-
usmaa ja Turuntien päästä johti keskustaan
vievä Kuivasilta, kaikki aikansa maamerk-
kejä. Tästä sijainnista johtuen kasarmit
käsittävä maa-alue kaavoitettiin muuta
Myllymäkeä aiemmin. Suomen kasarmien
korttelin nykyhahmo esiintyy ensimmäistä
kertaa kuitenkin vasta 1880-luvulla Cawé-
nin asemakaavassa. Cawén hahmotteli
myös ensimmäisen asemapiirrroksen, joka
ei kuitenkaan toteutunut kokonaisuudes-
saan. Korttelikokonaisuus on elänyt myös
ensimmäisen suunnitteluvaiheen jälkeen.
Alueen itäosan puistoalue on kaventunut
ajan saatossa uusien liikennejärjestelyi-
den johdosta ja alueen eteläpuolella ol-
lut sairaala-alue on kokenut merkittäviä
muutoksia. Se laajeni aluksi itään 1800- ja
1900-lukujen taitteessa, sittemmin sai-
raalarakennukset purettiin ja alue jäi pois
puolustusvoimien käytöstä. Kasarmialu-
een itäpuolelle, entisen kosteikon paikalle,
rakennettiin 1960-luvun lopulla mootto-
ritie. Se erotti kasarmialueen keskustasta
uudella tavalla, joskaan muutos ei ollut
maisemallisesti kovin dramaattinen, sillä
tie kulki ympäristöään matalammalla ta-
solla. Nyt valmistumassa oleva moottorien
kattamishanke vuorostaan vaikuttaa mai-
semallisesti kasarmialueeseen paljon vah-
vemmin. Kun Suomen kasarmien itäreuna
on puistomaista ja matalien puutalojen väl-
jästi rytmittämä tila, on tien toiselle puo-
lelle valmistuva kauppakeskusrakennus
niin kokonaismassaltaan kuin korkeudel-
taankin täysin eri mittakaavassa. Se muo-
dostaa muurin kasarmien ja kaupungin
keskustan välille.
1880-luvun kasarmirakennusten suun-
nittelun ja rakennustyön vaiheet niin Suo-
men kasarmeilla kuin muillakin samanai-
kaisilla tarkk’ampujakasarmeilla ympäri
Suomen ovat hyvin tiedossa. Tästä vaihees-
ta on säilynyt lukuisia Bomanin tyyppipii-
rustuksia sekä paikallisiin olosuhteisiin
sovellettuja, yksityiskohdiltaan hieman
eroavia, kohdekohtaisia rakennuspiirus-
tuksia. Suomen kasarmien upseeriraken-
nuksiin näyttää mm. rakennetun tyyp-
pipiirustusten antamaa mallia enemmän
lasikuisteja, mikä saattaa johtua siitä, että
kyseiset rakennukset sijaitsivat rinteessä.
Lisäykset näyttävät syntyneen rakennus-
ten sijoittelusta vastanneen lääninarkki-
tehti Cawénin kynästä.
