116
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
vun rakennukset. 1880-luvun miehistöka-
sarmit muodostivat kaksi kaksiosaista, kul-
mistaan suljettua harjoituskenttää alueen
luoteisosaan. Vaikka alue säilyi 1910-luvul-
la edelleen avoimena, arkkitehtoninen tila
muuttui. Keskuspihan ja sitä ympäröivien
miehistökasarmien ympärille rakennettiin
matalampia ja väljemmin sijoiteltuja ra-
kennuksia. Itäosaan, puistomaiseen ympä-
ristöön, sijoitettiin asunnot upseeristolle
ja heidän perheilleen. Eteläosiin sijoittui
huoltorakennusten sarja, joka jatkui eteläs-
sä sairaalakorttelin alueella. Korttelin jako
sotilaalliseen länsiosaan ja puistomaiseen,
perheiden asuttamaan itäosaan muuttui
sekin jo 1910-luvulla kun rakennus 2:een
majoitettiin perheellisiä upseereja. Alueen
kokonaisuus kärsi myös sairaala-alueen
purkaamisen ja myynnin myötä.
Muutoksista huolimatta Suomen kasar-
mien kokonaisuus kertoo poikkeuksellisen
kiinnostavalla tavalla sotalaitoksen histori-
asta Suomessa. Alue on näkyvällä paikalla
Hämeenlinnan kaupunkikuvassa ja uuden
moottoritien kattamishankeen myötä en-
tistä keskeisemmällä sijainnilla. Suomen
kasarmien rakennukset ovat kulttuurihis-
toriallisessa mielessä hyvin säilyneitä ja
tehdyt muutokset ovat selkeästi havait-
tavissa. Alueen puusto on vanhaa ja ollut
leimaa-antava osa kasarmeja alusta saakka.
Erityisesti Eureeninkadun puoleinen puis-
to upseerirakennuksineen on kokonaisuus
johon lähtökohtaisestikin kuuluivat sekä
rakennukset että kasvusto.
