5
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonan 1. komppania ryhmäkuvassa 1891–1892. Kuvan keskellä istuu komp-
panian päällikkkö alikapteeni Gustaf Emil af Enehjelm vieressään luutnantti Karl GunnarWinter. Kuva on otettu
todennäköisesti nykyisen rakennuksen 1 paikalla vuoteen 1902 sijainneen miehistökasarmin edustalla. MV.
Rakennukset noudattelevat venäläisen
insinöörikomennuskunnan suunnittele-
mia tyyppipiirustuksia ja vastaavanlaisia
rakennuksia tehtiin samanaikaisesti muil-
lekin kasarmialueille. Venäläisen kasar-
miarkkitehtuurin tyypillisten tiiliraken-
nusten puhtaaksi muuratut julkisivut on
jäsennelty poikkeuksellisen rikkaasti.
1910-luvulta peräisin olevia tiilirakennuk-
sia ovat kasarmirakennukset 1, 2 ja 10, ve-
näläisten upseereiden komea kerhotalo 5
ja varastorakennus 19. Kellarirakennus nu-
mero 9 on sittemmin purettu, kuten myös
sairaala-alueelle rakennetut talot.6
Suomen kasarmit siirtyivät Suomen
valtiolle itsenäistymisen jälkeen vuonna
1921. Itsenäisyyden aikana alueella toimi
kenttätykistöjoukkoja yli 50 vuoden ajan
6 Geocaching-nettisivut, Suomen kasarmit.
eri nimisinä yksikköinä: ensimmäisenä
Jääkäritykistörykmentti 1921- ja viimei-
senä Jääkäripatteristo -1977.7 Suomen ka-
sarmien kahden päärakentumisvaiheen
jälkeen alueen lisärakentaminen on ollut
vähäistä. 1930-luvulla tontin lounaiskul-
maan rakennettiin tykkivaja (rakennus
20). Vuonna 1969 rakennettu puinen mie-
histösauna purettiin 1979. Lisäksi alueelle
on rakennettu 1990-luvulla kulunvalvon-
takoppi sekä vaatimaton päiväkodin gril-
likatos ja vuonna 2007 jätekatos. Vuosina
1969–1979 kasarmialueelta purettiin useita
rakennuksia. Myös sairaalakorttelin raken-
nukset purettiin asuinkerrostalojen alta ja
kasarmialue käsitti tämän jälkeen vain itse
pääkorttelin. 1980-luku oli peruskorjaus-
ten aikaa. Korjaus- ja muutostoimenpiteitä
7 Geocaching-nettisivut, Suomen kasarmit.
