14
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Suomen kasarmien
korttelien osalta kaa-
voitustilanne oli alusta asti muuta Myl-
lymäkeä selkeämpi. Kasarmialue sisältyi
Turuntien ja Myllymäentien väliseen alu-
eeseen, joka oli yhdessä Turuntietä pohjoi-
sessa reunustavien tonttien kanssa asema-
kaavoitettu vuodesta 1872.27 Tässä Georg
Wileniuksen laatimassa kaavassa kaupunki
on laajentunut länteen: Myllymäen kau-
punginosaan on kaavoitettu 13 korttelia
sekä toriaukio, vanhan hautausmaan poh-
joispuolelle on kaavoitettu kuusi uutta
korttelia. Suomen kasarmien nykyisen
pääkorttelin alueella sijaitsee Wileniuksen
kartalla neljä korttelia.
Suomen kasarmit esiintyvät asema-
kaavassa ensi kertaa vuonna 1887, jolloin
lääninarkkitehti Carl Alfred Cawén päivitti
vuonna 1881 laatimansa kaavaa. Keisarilli-
nen senaatti vahvisti korttelin asemakaa-
van ja tonttijaon 22.11.1887.28 Kiinnostavaa
onkin, että Cawén oli jättänyt kasarmit
pois aiemmasta esityksestään, vaikka nii-
den rakentamisesta oli jo päätös.29 Uusi
asemakaava oli perusrakenteeltaan edel-
täjänsä kaltainen. Vuoden 1887 kaavassa
merkittävimpiä muutoksia edeltäjäänsä
nähden on jo rakennetun Suomen kasar-
mien alueen merkitseminen kasarmialu-
eeksi.30 Piirustukseen on merkitty Suomen
kasarmien pääkorttelin pinta-alaksi 3,980
27 Wileniuksen asemakaavasta ks. esim. Jout-
sen 2007, 30–31.
28 Tieto asemakaavasta 852. HML MYP.
29 Putkonen 2007, 4.
30 Joutsen 2007, 32.
2.2 Suomen kasarmeja koskeva kaavoitus
ha ja eteläisen korttelin pinta-alaksi on
merkitty 0,756 ha. Suomen kasarmeja si-
vuavien katujen nimet poikkeavat jonkin
verran nykyisestä: pohjoiseen on merkit-
ty
Chaussée
katu (Turuntie), itään
Puutar-
hakatu
(nyk. Eureninkatu), etelään
Etelä
Niittykatu
(nyk. Selkäsuonkatu) ja itään
Itä
Vuorikatu
(nyk. Vuorikatu).
Cawénin asemakaava pysyi voimassa
pitkään. Sisäasiainministeriö vahvisti alu-
eelle uuden asemakaavan 1936 ja tonttijaon
31.8.1937.31 Asemakaavaa muutettiin taas
vuonna 1955, kun korttelin kulmia pyöris-
tettiin. Vuonna 1961 vahvistetussa asema-
kaavamuutoksessa korttelin itäpäätä muu-
tettiin siten, että osasta tonttia tuli katu- ja
puistoaluetta.32 Korttelin itäreuna sai ny-
kyisen kaarevan muotonsa. Asemakaavan
muutos, jossa korttelin itäosaan muodos-
tettiin puistoalue ja korttelin rakennusoi-
keutta samalla muutettiin, vahvistettiin
1965. Vuoden 1972 asemakaavassa Selkä-
suonkadusta tehtiin yleiselle jalankululle
varattu katualue ja tonttinumerointi muut-
tui. Sairaalakorttelissa purettiin vanhoja
rakennuksia ja tilalle suunniteltiin uusia
asuinkerrostaloja. Tonttijakoa muutettiin
vuonna 1976 ja asemakaavaa muutettiin
vuosina 1981 ja 1987.
Vuonna 1992 laaditussa, nykyisin voi-
massa olevassa kaavassa puistoa on kaven-
31 Tiedot asemakaavasta 852. HML MYP.
32 Tiedot asemakaavasta 852. HML MYP.
