8
Suomen kasarmit | Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys | 20.12.2013 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo
nen rationaalisuus – 1910-luvun kasarmiark-
kitehtuuri sosiaalisena käytäntönä
vuodelta
1996 sekä museoviraston erikoistutkijan
Jarkko Sinisalon kommentit. Käyttäjis-
tä olemme saaneet arvokasta tietoa sekä
alueen pitkäaikaiselta vahtimestarilta Ari
Tiihoselta suullisina tiedonantoina, että
Erkki Korkaman ja Stig Rudasmaan vuon-
na 1988 julkaistusta teoksesta
Tapparasta
Tankkeihin – Hämeenlinnan varuskunnan
historia
. Kohteen suunnittelijoista, Au-
gust Bomanista ja Carl Cawénista, kat-
tavimmat tiedot löytyivät heidän kuo-
linilmoituksistaan, jotka julkaistiin ajan
sanomalehdissä.
Senaatti-kiinteistöjen
Helsingin ja Tampereen arkistoilta on saa-
tu käyttöön rakennusten KOKI-raportit
sekä eriaikaisia piirustuksia ja piirustus-
luetteloita. Rakennusten alkuperäisiä ja
vanhimpia piirustuksia on käyty tutkimas-
sa Kansallisarkistossa ja Hämeenlinnan
maakunta-arkistossa sekä Puolustushalli-
tuksen Rakennuslaitoksen Hämeenlinnan
aluetoimistossa ja tärkeimmistä piirustuk-
sista on tilattu skannaukset. Puolustus-
hallinnon Rakennuslaitoksen Haminassa
sijaitsevalta keskusyksiköltä on saatu joi-
denkin tiilirakennusten vanhimpia piirus-
tuksia. Hämeenlinnan kaupunginarkistos-
sa säilytettävät rakennuslupapiirustukset
ovat antaneet tärkeää tietoa rakennusten
muutostoimenpiteistä. Asemakaavat ja
kiinteistöhistoriatiedot on saatu Hämeen-
linnan kaupungin maankäytön ja suunnit-
telun palvelupisteestä. Valokuva-aineiston
löytäminen Museovirastosta ja Hämeen-
linnan kaupunginmuseon historiallisesta
arkistosta oli työn takana, sillä Hämeen-
linnassa on kolme kasarmialuetta, joita ei
aina ole yksilöity kohteena kuviin ja erityi-
sesti Linnan kasarmeilla on samakaltaista
arkkitehtuuria kuin Suomen kasarmeilla.
Myös iso osa kuvista on ajoittamattomia.
Ne vanhat valokuvat, joista tunnistimme
kohteen, kertovat puukasarmivaiheesta
kun taas venäläisten rakentamista raken-
nuksista on vain joitakin varhaisia valoku-
via.
